14.8.2021 Helsinki

Hyvä päätoimittaja Matti Kalliokoski,
Toimituspäällikkö Jarmo Raivio,
Toimittaja Okko Alitalo,

Suomen Kuvalehdessä ilmestyi 29.7.2021 Okko Alitalon kirjoittama artikkeli “Kiinalaista lääkintää maailmalle”. Kyseinen artikkeli sisältää useita asiavirheitä, joita haluamme tässä vastineessa korjata.

Akupunktion tieteellinen näyttö

Artikkelissa todetaan:

“Puolueeton tutkimus ei ole kyennyt todistamaan perinteisen kiinalaisen lääkinnän keskeisiä periaatteita. Akupunktion ja rohdosten kaltaisten hoitomuotojen tehokkuus on yleisesti verrattavissa lumelääkkeisiin.”

Tämä väite esitetään ilman lähdeviitteitä tai perusteluita, eikä se kestä lähempää tarkastelua.

Viimeisin laajempi katsaus vuodelta 2016 löysi yhteensä 13 320 tieteellistä julkaisua liittyen akupunktioon ja tutkimuksen määrä on kasvanut siitä vuosittain kiihtyvällä tahdilla. ^[1]Yan Ma, Ming Dong, Kehua Zhou, Carol Mita, Jianping Liu, and Peter M. Wayne. Publication Trends in Acupuncture Research: A 20-Year Bibliometric Analysis Based on PubMed. PLoS One. 2016; 11(12): … Continue reading Aihetta siis tutkitaan tieteellisesti paljon.

Suurin yksittäinen dokumentti, joka tarkastelee akupunktion tutkimusnäyttöä kokonaisuudessaan, on vuonna 2017 ilmestynyt The Acupuncture Evidence project. ^[2]John McDonald, Stephen Janz. The Acupuncture Evidence Project. 2017 Siinä tutkittiin akupunktion mahdollista tutkimusnäyttöä 122 eri sairauden hoidossa. Raportti löysi vahvaa näyttöä kahdeksan eri sairauden hoitamisessa, kohtalaista näyttöä 38:n eri sairauden hoitamisessa ja heikosti positiivista / vielä epäselvää näyttöä 71 sairauden hoitamisessa. Suurin osa tästä näytöstä perustuu lumekontrolloituun tutkimukseen. Täten Suomen Kuvalehden artikkelissa esitetty väite, että akupunktion tehosta ei ole tieteellistä näyttöä, tai että teho olisi samalla tasolla lumelääkkeen kanssa, on virheellinen.

Akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen historia

Artikkelissa esitetään myös paikkaansa pitämättömiä väitteitä akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen historiasta:

“Muinaisena markkinoitu kiinalainen lääkintä syntyi nimestään huolimatta samoihin aikoihin kuin Kiinan kansantasavalta, 1950-luvun taitteessa.”

Väite esitetään jälleen ilman lähdeviitteitä tai perusteluja.

On totta, että TCM:ksi (Traditional Chinese Medicine), tai suomeksi PKL:ksi (Perinteinen kiinalainen lääketiede) kutsuttu hoitojärjestelmä sai alkunsa 1950-luvun kulttuurivallankumouksen aikana ja oli silloin monella tapaa poliittinen luomus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi “kiinalaisen lääkinnän synty”, kuten artikkelin kirjoittaja väittää. Kyseessä oli versio kiinalaisesta lääketieteestä, jonka pohjana käytettiin sen koko 2000-vuotista hoitoperinnettä, mutta josta karsittiin pois paljon elementtejä jotka eivät soveltuneet kommunistiseen ideologiaan. Lääkäri- ja hoitajapulan vuoksi siitä haluttiin myös tehdä yksinkertaistettu versio, jota pystyttiin opettamaan nopeasti suurelle joukolle ihmisiä.

Akupunktion historiasta artikkelissa mainitaan:

“Syntyneeseen ”perinteiseen kiinalaiseen lääkintään” luotiin uutena muun muassa akupunktio, jossa tiettyihin kehon kohtiin asetetaan ohuita neuloja. Historialliset kuvaukset akupunktiosta muistuttavat suoneniskentää tai kuppausta.”

Myös tämä artikkelissa esitetty väite on virheellinen. On totta, että vanhimmissa säilyneissä kiinalaisen lääketieteen teksteissä kuvataan suoneniskennäksi tulkittavia tekniikoita. Kuitenkin ensimmäiset instrumentit, jotka voidaan paksuutensa ja muotonsa puolesta tulkita akupunktioneuloiksi, ovat peräisin ajalta n. 200 eaa. ^[3]Stilyan Iliev, Nikolay Dimitrov Dimitrov, Dimitrinka Y. Atanasova, Dimitar P Sivrev, The History of Acupuncture Needles. CMART XVIII World Congress on Medical Acupuncture, in Sofia, 10-12 June, 2016, … Continue reading Myös samoihin aikoihin kirjoitetussa kiinalaisen lääketieteen klassikkoteoksessa Huang Di Nei Jing Su Wen:ssa kuvataan neulatekniikoita, joiden kohdalla erikseen mainitaan, että niillä ei ole tarkoitus vuodattaa verta, vaan saada aikaan samantapainen stimulaatio ja vaikutus kuin mitä nykymuotoisessa akupunktiossakin laajalti käytetään. ^[4]D.C. Epler. BLOODLETTING IN EARLY CHINESE MEDICINE AND ITS RELATION TO THE ORIGIN OF ACUPUNCTURE. Bulletin of the History of Medicine Vol. 54, No. 3, FALL, 1980

Poliittinen vaikutusvalta

Olisi ilman muuta naiivia olettaa ettei Kiinan hallinnolla olisi poliittisia intressejä, joihin myös kiinalainen lääketiede on kietoutunut. Monet artikkelissa esitetyt lobbauksen muodot ovat olemassa olevia ilmiöitä, eikä niitä tule sivuuttaa.

On kuitenkin virheellistä esittää, kuten artikkelissa tehdään, että kiinalainen lääketiede olisi pelkästään Kiinan hallinnon poliittinen projekti. Tässä vastineessa jo aiemmin esitettyjen väitteiden lisäksi voidaan todeta useampi tekijä, joka puhuvat tätä väitettä vastaan:

• Suurin osa akupunktion tieteellisestä tutkimuksesta tehdään muualla kuin Kiinassa. ^[5]Yan Ma, Ming Dong, Kehua Zhou, Carol Mita, Jianping Liu, and Peter M. Wayne. Publication Trends in Acupuncture Research: A 20-Year Bibliometric Analysis Based on PubMed. PLoS One. 2016; 11(12): … Continue reading
• Akupunktiota suositellaan muun muassa aiemmin mainittuun tutkimusnäyttöön pohjautuen useissa länsimaissa terveysviranomaisten toimesta. Vuonna 2018 ilmestynyt systemaattinen katsaus löysi yhteensä 2198 myönteistä suositusta akupunktion käyttöön vuosien 1991-2017 välillä. Näistä suosituksista monet löytyvät kansallisista terveyshuollon viranomaisten tietokannoista (esim. NICE, AHRQ) ^[6]Stephen Birch, Myeong Soo Lee, Terje Alraek, Tae-Hun Kim. Overview of Treatment Guidelines and Clinical Practical Guidelines That Recommend the Use of Acupuncture: A Bibliometric Analysis. J Altern … Continue reading
• Akupunktiota ja kiinalaista lääketiedettä käytetään osana kansallista terveydenhuoltoa myös monissa muissa Aasian maissa, kuten esimerkiksi Japanissa, Koreassa ja Taiwanissa.

Pyydämme, että poistatte virheellistä tietoa sisältävän artikkelin jakelusta nettisivuiltanne tai teette siihen tarvittavat korjaukset. Pyydämme myös, että julkaisette oikaisun lukijoillenne artikkelissa esitetyn virheellisten tietojen osalta.

Jatkossa julkaistavia kiinalaista lääketiedettä ja akupunktiota käsitteleviin artikkeleihin suositamme faktantarkistusta aiheeseen perehtyneen ammattilaisen toimesta.

Terveisin,

Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys Finnacu Ry

Taina Alakulppi, puheenjohtaja
Lisa Ahlström, varapuheenjohtaja
Eili Gray, hallituksen jäsen
Maaret Markus, hallituksen jäsen
Ann Rose, hallituksen jäsen
Juho Sammalkorpi, hallituksen jäsen
Sari Tjurin-Zeiger, hallituksen jäsen
Laura Holpainen, hallituksen jäsen
MinnaMaarit Lahti, hallituksen varajäsen