Muut hoitomuodot

Kiinalaisen lääketieteen lämpöhoitoa kutsutaan nimellä moksibustio tai moksaus. Perinteisesti moksausta on tehty polttamalla Artemisia Argyii -nimisestä kasvista tehtyä kuivattua ja puristettua kasvimassaa. Tämä tuottaa miellyttävää ja syvälle kudoksiin porautuvaa lämpöä hoitoalueelle. 

Moksaus on tehokas ja laajasti käytetty hoitomenetelmä. Se vaikuttaa verenkiertoa, immuniteettiä ja kehon energiatuotantoa vahvistavasti, ja sillä voidaan hoitaa esimerkiksi erilaisia kiputiloja, vilustumisia, uupumusta tai ruoansulatusongelmia.

Moksausmenetelmiä on useita. Perinteisten yrttipuristeiden sijaan nykyklinikoilla käytetään usein savuttomia moksapuikkoja, infrapuna-lämpölamppuja tai muita sähkökäyttöisiä moksalaitteita joiden vaikutus on perinteistä lämpöhoitoa vastaava.

Kiinalainen lääketiede pitää sisällään monia manuaalisia tekniikoita. Näistä yleisimmin käytettyjä on tuina, akupainanta ja shiatsu. 

Kiinalaisessa lääketieteessä käytetään myös faskiaan eli pehmytkudokseen vaikuttavia tekniikoita. Näitä ovat esimerkiksi gua sha ja kuppaus

Kuppaushoito tehdään käyttämällä lasista, muovista tai silikonista tehtyjä kuppeja. Kuppiin muodostetaan alipaine jonka jälkeen sitä voidaan käyttää joko liu’uttamalla kuppia lihaksia ja pehmytkudosta pitkin tai asettamalla se yhteen pisteeseen. 

On esitetty, että kuppauksen muodostaman alipaineen vaikutus kudoksissa synnyttää verisuonten laajenemista (vasodilaatio), joka aktivoi mikroverenkiertoa sekä parantaa kuona-aineiden poistoa. Tämä puolestaan auttaa kudosten rentoutumista, mistä voi olla hyötyä esim. kivun hoidossa tai lihasten rentoutumisessa.

Gua Sha on tekniikka, jossa käytetään kivestä, muovista tai teräksestä tehtyä instrumenttia jonka avulla käsitellään kehon pehmytkudosta ja faskialinjoja. Sen tarkoituksena on ikään kuin “kammata” pehmytkudokseen muodostuneita kiinnikkeitä auki parantaen faskialinjan ja lihasten toimintaa.

Nykyään myös muiden fysikaalisten hoitomuotojen edustajat käyttävät gua sha:n pohjautuvia tekniikoita. Näitä kutsutaan usein joko nimellä IASTM (instrumenttiassisteinen pehmytkudostekniikka), tai Graston-tekniikka.

Sekä Gua sha- että kuppaushoito voi jättää muutamaksi päiväksi jälkiä – kuten esimerkiksi kevyitä mustelmia tai punotusta – hoidetulle alueelle. Nämä ovat normaaleja, ja joskus myös tavoiteltuja reaktioita hoitoon.

On myös hyvä huomioida, että näiden hoitomuotojen käytön suhteen on olemassa tilanteita (esimerkiksi paikalliset tulehdukset tai haavat) jolloin hoitoa ei tulisi suorittaa. Nämä hoidot eivät myöskään sovellu kaikille ihmisryhmille – esimerkiksi verenohennuslääkitystä käyttävien kohdalla ei suositella gua sha- tai kuppaushoitoa. On siis tärkeää valita terapeutti jolla on asianmukainen koulutus näiden tekniikoiden käyttöön.

Kiinalainen rohdosmedisiina sisältää suurimmaksi osaksi kasvikuntaan kuuluvia rohdoksia, mutta lisäksi käytetään myös eläinkuntaan ja mineraaleihin kuuluvia ainesosia. Nykypäivänä eläinkuntaan kuuluvien rohdosten osuus on erittäin pieni. Aina ajoittain otsikoissa näkyvä (ja joskus myös kiinalaiseen lääketieteeseen yhdistetty) uhanalaisten eläimien metsästys ja hyväksikäyttö liittyy yleensä joko kerskakulutukseen tai kansanuskoon, eikä niinkään siihen miten kiinalaista lääketiedettä harjoitetaan virallisessa ympäristössä, esimerkiksi Aasiassa eri maiden terveydenhuollossa tai länsimaissa koulutettujen ammatinharjoittajien keskuudessa.

Kun kiinalaisia rohdoksia käytetään, on tärkeää ymmärtää, että niitä käyttävän terapeutin tulee olla hyvin perillä kunkin käyttämänsä rohdoksen ominaisuuksista ja siitä kuinka niitä yhdistellään rohdosresepteiksi. Kiinalaisia rohdoksia käytetään harvoin yksinään ja tyypillinen rohdosformula käsittääkin noin 6-18 eri rohdosta.

Halutessasi käyttää kiinalaisia rohdoksia ota aina ensin yhteyttä alan terapeuttiin ja konsultoi häntä. Näin varmistut siitä, että saat vaivaasi oikean reseptin ja rohdosten käyttö on turvallista. Pelkän oireen mukaan on hyvin vaikea itse valita oikea rohdosformula, sillä sama oire voi johtua useasta eri syystä, ja rohdosten väärä soveltaminen voi olla haitallista.

On myös tärkeää, että rohdokset ovat peräisin luotettavalta valmistajalta. Alalla on paljon epäeettisiä toimijoita, jotka eivät pidä riittävää huolta laadunvalvonnasta, jolloin markkinoille pääsee myös tuotteita jotka voivat olla vaikutuksiltaan haitallisia. Omin päin ei siis missään nimessä pidä lähteä ostamaan tuotteita nettikaupoista (esim. ebay tai amazon), sillä niiden sisällön luotettavuudesta ei ole takeita.

Länsimaissa toimii useampi valmistaja, jotka käyttävät laadunvalvonnassaan modernia laboratorioteknologiaa, jonka avulla varmistetaan sekä tuotteiden laatu että valvotaan niiden puhtautta. Nämä tuotteet ovatkin hyväksytty terveydenhuollon käyttöön useissa maissa sekä Aasiassa että Euroopan sisällä. Tavallisesti nämä valmistajat myyvät tuotteitaan vain kiinalaisen lääketieteen ammatinharjoittajille.

Ruoalla parantamisella on Kiinassa vanhat perinteet. Kiinalainen ravintoterapia perustuu samoille näkemyksille kuin rohdoksilla hoitaminen tai akupunktio. Se määrittelee ruoka-aineiden lääkinnälliset ominaisuudet, jonka pohjalta niitä voidaan soveltaa osana hoitosuunnitelmaa. 

Rohdoksilla ja ravintoterapialla on yhteiset juuret – monet rohdokset ovat tavallisia ruoka-aineita ja toisaalta monia ruoka-aineita käytetään lääkkeinä.

Ruokavalioterapiassa otetaan myös huomioon vuodenajat ja ilmasto, esim. syksyllä ja talvella on hyvä syödä lämmittäviä patoja ja keittoja. Kesäiseen aikaan helteellä voi syödä enemmän viilentäviä ruoka-aineita kuten salaattia, tuoreita marjoja tai hedelmiä. Kiinassa ruoka on perinteisesti kasvisvoittoista, perusaineinaan viljatuotteet ja pavut, sekä vihannekset. Liha, kala ja munat ovat vain ”mauste”.

Potilaalla itsellään on myös vastuu omasta terveydestään ja oma osuutensa hoidon toteuttamisessa. Ruokavalion ja elämäntapojen muutokset ovat usein aiheellisia sairauden syyn hoidossa.