Akupunktion tutkimusnäyttö

Kirjoittanut Sari Tjurin-Zeiger

Akupunktiotutkimuksen tavoittena on mm. selvittää akupunktiohoidon toimintamekanismeja, kartoittaa hoidon tehoa ja vastetta sekä varmistaa hoitomuodon turvallisuus. Akupunktion tutkimiseen käytetään monenlaisia tutkimusasetelmia. Nämä vaihtelevat yksittäisistä potilasraporteista (case study) kontrolloituihin tutkimuksiin (RCT & non-RCT) sekä niiden pohjalta tehtyihin systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin. Akupunktiotutkimuksen määrä on kasvanut ja sen laatu on parantunut huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä on johtanut akupunktion integroimiseen monen maan terveydenhuollon virallisiin hoitosuosituksiin. [1]Akupunktion käyttösuositukset terveydenhuollossa

Akupunktiotutkimuksen kehitys

Akupunktiotutkimuksen määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Vuonna 2016 tehdyn biometrisen analyysin mukaan alan keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti on ollut huikeat 10,7% [2]Ma Y, Dong M, Zhou K, Mita C, Liu J, Wayne PM. Publication Trends in Acupuncture Research: A 20-Year Bibliometric Analysis Based on PubMed. PLOS ONE. 2016;11(12):e0168123. … Continue reading. Akupunktiotutkimuksen kasvua ollaan seurattu aktiivisesti vuodesta 2009 lähtien. Kuva 1 (alla) havainnollistaa Cochrane Central Rekisterissä julkaistuja kontrolloitujen tutkimusten määrää ja kasvua verrattuna fysioterapiaan, sairaanhoitoon sekä kiropraktiikkaan.

Kuva 1: Cochrane Central Register 2009–2022, osumien määrä hakusanoille akupunktio, fysioterapia, sairaanhoito sekä kiropraktiikka

Akupunktiotutkimuksesta tehtyjen systemaattisten katsausten määrä on myös selkeästi kasvanut vuosina 2000–2020 (kuva 2) [3]Lu L, Zhang Y, Tang X, et al. Evidence on acupuncture therapies is underused in clinical practice and health policy. BMJ. 2022;376:e067475. doi:10.1136/bmj-2021-067475. Systemaattiset katsaukset kokoavat yhteen useista yksittäisistä tutkimuksista saatua dataa ja ovat täten tärkeä osa todistuspohjaa.

Kuva 2 akupunktiosta tehtyjen systemaattisten katsausten määrä 2000–2020

Määrän lisäksi myös akupunktiosta tehtävän tutkimuksen laatu on kehittynyt. Vuonna 2010 julkaistu STRICTA-CONSORT -ohjeistus on luonut protokollan tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen [4]MacPherson H, Altman DG, Hammerschlag R, et al. Revised STandards for Reporting Interventions in Clinical Trials of Acupuncture (STRICTA): Extending the CONSORT Statement. PLoS Med. … Continue reading. Ohjeistuksen tarkoituksena on kehittää alan tutkimusmetodeja sekä vähentää tutkimuksen vinoumia ja heterogeenisyyttä.

Akupunktion tutkimusnäyttö

Yksi laajimmista akupunktion kokonaisnäyttöä käsittelevistä julkaisuista on 2017 ilmestynyt The Acupuncture Evidence Project [5]McDonald J, Robson S. The Acupuncture Evidence Project- A Comparative Literature Review. Published
online 2017. https://www.asacu.org/wp-content/uploads/2017/09/Acupuncture-Evidence-Project-The.pdf
. Katsauksessa arvioitiin akupunktion tehoa 122 eri sairauden ja oireyhtymän hoidossa ja tulokset jaettiin neljään kategoriaan: positiivinen näyttö, potentiaalisesti positiivinen näyttö, epäselvä/riittämätön näyttö ja ei todisteita näytöstä. Näiden kategorioiden merkitys on selitetty allaolevassa taulukossa, samoin kuhunkin kategoriaan kuuluvien sairausluokituksien määrä. 

The acupuncture evidence project - näytön asteiden kuvaus

Näytön asteKuvausTutkimusten laatuSairausluokitusten määrä
Positiivinen
näyttö
Useita julkaistuja tutkimuskatsauksia, jotka
johdonmukaisesti viittaavat positiivisiin vaikutuksiin
ja joissa katsausten tekijät suosittelevat akupunktiota
Hyvä tai kohtalainen8
Potentiaalisesti
positiivinen
näyttö
Tutkimuskatsauksia, joissa joko kaikki yksittäiset
tutkimukset ovat positiivisia tai tutkimusten
yhdistetty massa on positiivinen, mutta katsausten
tekijät eivät pidä näyttöä riittävänä vetämään
vahvoja johtopäätöksiä.
Hyvä tai kohtalainen38
Epäselvä /
riittämätön näyttö
Tutkimuskatsauksia, jotka sisältävät ensisijaisesti
heikon positiivista näyttöä tai ristiriitaista näyttöä
joko tutkimuskatsausten välillä tai yksittäisten
tutkimuskatsausten tekijöiden kesken
Matala tai hyvin matala
laatu; tai epätasainen
laatu katsausten välillä
71
Ei todisteita
näytöstä
Tutkimuskatsaukset eivät ole johdonmukaisesti
löytäneet näyttöä akupunktion puolesta
Matala tai hyvin matala
laatu
5
  • Allerginen nuha
  • Jännityspäänsärky ja krooninen päänsärky
  • Akupunktio migreenin estohoitona
  • Krooninen alaselkäkipu
  • Polven nivelrikon aiheuttama kipu
  • Leikkauksen jälkeinen pahoinvointi ja oksentelu
  • Leikkauksen jälkeinen kipu
  • Kemoterapiaan liittyvä pahoinvointi ja oksentelu
  • Akuutti alaselkäkipu
  • Ahdistuneisuus
  • Selkä- tai lantiokipu raskauden aikana
  • Ummetus
  • Kuivasilmäisyys
  • IBS / Ärtyvän suolen oireyhtymä
  • Vaihdevuosiin liittyvä hikoilu
  • Vaihdevuosien aikainen ja niiden jälkeinen unettomuus
  • Halvauksen jälkeinen spastisuus
  • Halvauksen jälkeinen unettomuus
  • Halvauksen jälkeinen olkapääkipu
  • Prostatiitti / krooninen lantionpohjan kipu
  • Akuutti halvaus
  • Aromataasin estäjistä johtuva nivelkipu
  • Aikuisiän astma
  • Syöpään liittyvä kipu
  • Syöpään liittyvä väsymys
  • Masennus
  • Verenpainetauti
  • Univaikeudet
  • Synnytyskipu
  • Tenniskyynärpää
  • Niskakipu
  • Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD)
  • Plantaarifaskiitti
  • Levottomat jalat
  • Iskiaskipu
  • Jäätynyt olkapää
  • Hartiakipu
  • Tupakoinnin lopetus (3kk asti)
  • Halvauksesta toipuminen

Epäselvän, riittämättömän ja heikon tutkimusnäytön alle menevät sairausluokitukset löytyvät listattuina alkuperäisen julkaisun liitteistä.

Akupunktiotutkimus maailmalla

Akupunktiotutkimusta tehdään kansainvälisesti. Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan systemaattisten tutkimuskatsausten lähdemaat (tutkimuksen päätutkijaksi nimetyn henkilön mukaan) olivat Kiina (40,3%), USA (14,5%), Iso-Britannia (12,8%), Etelä Korea (10,5%), Australia (7,2%), Kanada (4,7%), Saksa (4,3%) ja muut maat (5,7%) [6]Lu L, Zhang Y, Tang X, et al. Evidence on acupuncture therapies is underused in clinical practice and health policy. BMJ. 2022;376:e067475. doi:10.1136/bmj-2021-067475.

Myös pohjoismaissa tehdään aktiivista akupunktiotutkimusta korkeatasoisissa tutkimusorganisaatioissa, esimerkiksi Ruotsissa Karolinska Instituten Osher Centre:ssä [7]Karolinska Institutet. Osher Center for Integrative Medicine. Published 2021. https://ki.se/en/research/oshercenter-
for-integrative-medicine-ocim
sekä Norjassa toimivassa Norway’s National Research Centre in Complementary and Alternative Medicine:ssä [8]The Arctic University of Norway. Norway’s National Research Center in Complementary and Alternative
Medicine. NAFKAM. Published 2021. https://nafkam.no/en/nafkam-english-front-page

Tutkimus Suomessa

Akupunktiotutkimusta on toistaiseksi tuotettu Suomessa vähän, mutta akupunktion
käyttöä ja akupunktioon liittyvää suhtautumista ollaan kuitenkin kartoitettu.
Vuonna 2021 Taloustutkimus Oy toteutti Lääkäriliitolle kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin
suomalaisten lääkärien (n=834) sekä kansalaisten (n=1414) mielipiteitä akupunktiota ja muita
täydentäviä hoitomuotoja kohtaan. Tähän tutkimukseen sisältyvistä hoitomuodoista
akupunktioon suhtauduttiin lääkärien taholta kaikista positiivisimmin ja 40% olisi valmis
harkitsemaan sen laajempaa käyttöä myös omassa työssään. [9]Kysely vaihtoehtohoidoista lääkäreille 2021, Suomen Lääkäriliitto.
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5227/vaihtoehtohoidot_2021_tuloksia_laakarit.pdf

Kuva 3 - Suomalaisten lääkärien suhtautuminen täydentäviin hoitomuotoihin (Taloustutkimus Oy, 2021)

Suomalaisten akupunktion käytöstä on kertynyt jonkin verran tietoa. Yllämainittu Lääkäriliiton
kyselytutkimus totesi suomalaisten suhtautuvan akupunktioon suopeimmin heti ravintolisien
käytön jälkeen [10]Kysely vaihtoehtohoidoista väestölle 2021, Suomen Lääkäriliitto.
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5227/vaihtoehtohoidot_2021_tuloksia_vaesto.pdf
. Tähän tutkimukseen osallistuneista 22% oli käyttänyt akupunktiota.

Oikeusministeriön otakantaa.fi-sivustolla 2021 tehty Luonnonlääketieteen keskusliiton tekemä
kyselytutkimus, johon osallistui 6802 suomalaista, löysi että 51% vastanneista raportoivat
käyttäneensä akupunktiota [11]Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry. Otakantaa.fi-kysely 2021. Published 2021. 2022.
https://www.lkl.fi/lkl-ry/otakantaa-fi-kysely-2021/
. Vuonna 2018 ilmestynyt suomalainen tutkimus raportoi, että
tutkimukseen vastanneista akupunktiota käyttäneistä suomalaisesta 71,9% koki, että hoidosta
oli ollut heille apua [12]11. Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen
käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 2020;57(1). doi:10.23990/sa.80288
.

Viitteet

Viitteet
1 Akupunktion käyttösuositukset terveydenhuollossa
2 Ma Y, Dong M, Zhou K, Mita C, Liu J, Wayne PM. Publication Trends in Acupuncture Research: A 20-Year Bibliometric Analysis Based on PubMed. PLOS ONE. 2016;11(12):e0168123. doi:10.1371/journal.pone.0168123
3, 6 Lu L, Zhang Y, Tang X, et al. Evidence on acupuncture therapies is underused in clinical practice and health policy. BMJ. 2022;376:e067475. doi:10.1136/bmj-2021-067475
4 MacPherson H, Altman DG, Hammerschlag R, et al. Revised STandards for Reporting Interventions in Clinical Trials of Acupuncture (STRICTA): Extending the CONSORT Statement. PLoS Med. 2010;7(6):e1000261. doi:10.1371/journal.pmed.1000261
5 McDonald J, Robson S. The Acupuncture Evidence Project- A Comparative Literature Review. Published
online 2017. https://www.asacu.org/wp-content/uploads/2017/09/Acupuncture-Evidence-Project-The.pdf
7 Karolinska Institutet. Osher Center for Integrative Medicine. Published 2021. https://ki.se/en/research/oshercenter-
for-integrative-medicine-ocim
8 The Arctic University of Norway. Norway’s National Research Center in Complementary and Alternative
Medicine. NAFKAM. Published 2021. https://nafkam.no/en/nafkam-english-front-page
9 Kysely vaihtoehtohoidoista lääkäreille 2021, Suomen Lääkäriliitto.
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5227/vaihtoehtohoidot_2021_tuloksia_laakarit.pdf
10 Kysely vaihtoehtohoidoista väestölle 2021, Suomen Lääkäriliitto.
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5227/vaihtoehtohoidot_2021_tuloksia_vaesto.pdf
11 Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry. Otakantaa.fi-kysely 2021. Published 2021. 2022.
https://www.lkl.fi/lkl-ry/otakantaa-fi-kysely-2021/
12 11. Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen
käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 2020;57(1). doi:10.23990/sa.80288