Akupunktion tutkimusnäyttö
Kirjoittanut Sari Tjurin-Zeiger
Akupunktiotutkimuksen tavoittena on mm. selvittää akupunktiohoidon toimintamekanismeja, kartoittaa hoidon tehoa ja vastetta sekä varmistaa hoitomuodon turvallisuus. Akupunktion tutkimiseen käytetään monenlaisia tutkimusasetelmia. Nämä vaihtelevat yksittäisistä potilasraporteista (case study) kontrolloituihin tutkimuksiin (RCT & non-RCT) sekä niiden pohjalta tehtyihin systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin. Akupunktiotutkimuksen määrä on kasvanut ja sen laatu on parantunut huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä on johtanut akupunktion integroimiseen monen maan terveydenhuollon virallisiin hoitosuosituksiin. [1]Akupunktion käyttösuositukset terveydenhuollossa
Akupunktiotutkimuksen kehitys
Akupunktiotutkimuksen määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Vuonna 2016 tehdyn biometrisen analyysin mukaan alan keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti on ollut huikeat 10,7% [2]Ma Y, Dong M, Zhou K, Mita C, Liu J, Wayne PM. Publication Trends in Acupuncture Research: A 20-Year Bibliometric Analysis Based on PubMed. PLOS ONE. 2016;11(12):e0168123. … Continue reading. Akupunktiotutkimuksen kasvua ollaan seurattu aktiivisesti vuodesta 2009 lähtien. Kuva 1 (alla) havainnollistaa Cochrane Central Rekisterissä julkaistuja kontrolloitujen tutkimusten määrää ja kasvua verrattuna fysioterapiaan, sairaanhoitoon sekä kiropraktiikkaan.
Akupunktiotutkimuksesta tehtyjen systemaattisten katsausten määrä on myös selkeästi kasvanut vuosina 2000–2020 (kuva 2) [3]Lu L, Zhang Y, Tang X, et al. Evidence on acupuncture therapies is underused in clinical practice and health policy. BMJ. 2022;376:e067475. doi:10.1136/bmj-2021-067475. Systemaattiset katsaukset kokoavat yhteen useista yksittäisistä tutkimuksista saatua dataa ja ovat täten tärkeä osa todistuspohjaa.
Määrän lisäksi myös akupunktiosta tehtävän tutkimuksen laatu on kehittynyt. Vuonna 2010 julkaistu STRICTA-CONSORT -ohjeistus on luonut protokollan tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen [4]MacPherson H, Altman DG, Hammerschlag R, et al. Revised STandards for Reporting Interventions in Clinical Trials of Acupuncture (STRICTA): Extending the CONSORT Statement. PLoS Med. … Continue reading. Ohjeistuksen tarkoituksena on kehittää alan tutkimusmetodeja sekä vähentää tutkimuksen vinoumia ja heterogeenisyyttä.
Akupunktion tutkimusnäyttö
Yksi laajimmista akupunktion kokonaisnäyttöä käsittelevistä julkaisuista on 2017 ilmestynyt The Acupuncture Evidence Project [5]McDonald J, Robson S. The Acupuncture Evidence Project- A Comparative Literature Review. Published
online 2017. https://www.asacu.org/wp-content/uploads/2017/09/Acupuncture-Evidence-Project-The.pdf. Katsauksessa arvioitiin akupunktion tehoa 122 eri sairauden ja oireyhtymän hoidossa ja tulokset jaettiin neljään kategoriaan: positiivinen näyttö, potentiaalisesti positiivinen näyttö, epäselvä/riittämätön näyttö ja ei todisteita näytöstä. Näiden kategorioiden merkitys on selitetty allaolevassa taulukossa, samoin kuhunkin kategoriaan kuuluvien sairausluokituksien määrä.
The acupuncture evidence project - näytön asteiden kuvaus
| Näytön aste | Kuvaus | Tutkimusten laatu | Sairausluokitusten määrä |
|---|---|---|---|
| Positiivinen näyttö | Useita julkaistuja tutkimuskatsauksia, jotka johdonmukaisesti viittaavat positiivisiin vaikutuksiin ja joissa katsausten tekijät suosittelevat akupunktiota | Hyvä tai kohtalainen | 8 |
| Potentiaalisesti positiivinen näyttö | Tutkimuskatsauksia, joissa joko kaikki yksittäiset tutkimukset ovat positiivisia tai tutkimusten yhdistetty massa on positiivinen, mutta katsausten tekijät eivät pidä näyttöä riittävänä vetämään vahvoja johtopäätöksiä. | Hyvä tai kohtalainen | 38 |
| Epäselvä / riittämätön näyttö | Tutkimuskatsauksia, jotka sisältävät ensisijaisesti heikon positiivista näyttöä tai ristiriitaista näyttöä joko tutkimuskatsausten välillä tai yksittäisten tutkimuskatsausten tekijöiden kesken | Matala tai hyvin matala laatu; tai epätasainen laatu katsausten välillä | 71 |
| Ei todisteita näytöstä | Tutkimuskatsaukset eivät ole johdonmukaisesti löytäneet näyttöä akupunktion puolesta | Matala tai hyvin matala laatu | 5 |
- Allerginen nuha
- Jännityspäänsärky ja krooninen päänsärky
- Akupunktio migreenin estohoitona
- Krooninen alaselkäkipu
- Polven nivelrikon aiheuttama kipu
- Leikkauksen jälkeinen pahoinvointi ja oksentelu
- Leikkauksen jälkeinen kipu
- Kemoterapiaan liittyvä pahoinvointi ja oksentelu
- Akuutti alaselkäkipu
- Ahdistuneisuus
- Selkä- tai lantiokipu raskauden aikana
- Ummetus
- Kuivasilmäisyys
- IBS / Ärtyvän suolen oireyhtymä
- Vaihdevuosiin liittyvä hikoilu
- Vaihdevuosien aikainen ja niiden jälkeinen unettomuus
- Halvauksen jälkeinen spastisuus
- Halvauksen jälkeinen unettomuus
- Halvauksen jälkeinen olkapääkipu
- Prostatiitti / krooninen lantionpohjan kipu
- Akuutti halvaus
- Aromataasin estäjistä johtuva nivelkipu
- Aikuisiän astma
- Syöpään liittyvä kipu
- Syöpään liittyvä väsymys
- Masennus
- Verenpainetauti
- Univaikeudet
- Synnytyskipu
- Tenniskyynärpää
- Niskakipu
- Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD)
- Plantaarifaskiitti
- Levottomat jalat
- Iskiaskipu
- Jäätynyt olkapää
- Hartiakipu
- Tupakoinnin lopetus (3kk asti)
- Halvauksesta toipuminen
Epäselvän, riittämättömän ja heikon tutkimusnäytön alle menevät sairausluokitukset löytyvät listattuina alkuperäisen julkaisun liitteistä.
Akupunktiotutkimus maailmalla
Akupunktiotutkimusta tehdään kansainvälisesti. Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan systemaattisten tutkimuskatsausten lähdemaat (tutkimuksen päätutkijaksi nimetyn henkilön mukaan) olivat Kiina (40,3%), USA (14,5%), Iso-Britannia (12,8%), Etelä Korea (10,5%), Australia (7,2%), Kanada (4,7%), Saksa (4,3%) ja muut maat (5,7%) [6]Lu L, Zhang Y, Tang X, et al. Evidence on acupuncture therapies is underused in clinical practice and health policy. BMJ. 2022;376:e067475. doi:10.1136/bmj-2021-067475.
Myös pohjoismaissa tehdään aktiivista akupunktiotutkimusta korkeatasoisissa tutkimusorganisaatioissa, esimerkiksi Ruotsissa Karolinska Instituten Osher Centre:ssä [7]Karolinska Institutet. Osher Center for Integrative Medicine. Published 2021. https://ki.se/en/research/oshercenter-
for-integrative-medicine-ocim sekä Norjassa toimivassa Norway’s National Research Centre in Complementary and Alternative Medicine:ssä [8]The Arctic University of Norway. Norway’s National Research Center in Complementary and Alternative
Medicine. NAFKAM. Published 2021. https://nafkam.no/en/nafkam-english-front-page
Tutkimus Suomessa
Akupunktiotutkimusta on toistaiseksi tuotettu Suomessa vähän, mutta akupunktion
käyttöä ja akupunktioon liittyvää suhtautumista ollaan kuitenkin kartoitettu.
Vuonna 2021 Taloustutkimus Oy toteutti Lääkäriliitolle kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin
suomalaisten lääkärien (n=834) sekä kansalaisten (n=1414) mielipiteitä akupunktiota ja muita
täydentäviä hoitomuotoja kohtaan. Tähän tutkimukseen sisältyvistä hoitomuodoista
akupunktioon suhtauduttiin lääkärien taholta kaikista positiivisimmin ja 40% olisi valmis
harkitsemaan sen laajempaa käyttöä myös omassa työssään. [9]Kysely vaihtoehtohoidoista lääkäreille 2021, Suomen Lääkäriliitto.
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5227/vaihtoehtohoidot_2021_tuloksia_laakarit.pdf
Suomalaisten akupunktion käytöstä on kertynyt jonkin verran tietoa. Yllämainittu Lääkäriliiton
kyselytutkimus totesi suomalaisten suhtautuvan akupunktioon suopeimmin heti ravintolisien
käytön jälkeen [10]Kysely vaihtoehtohoidoista väestölle 2021, Suomen Lääkäriliitto.
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5227/vaihtoehtohoidot_2021_tuloksia_vaesto.pdf. Tähän tutkimukseen osallistuneista 22% oli käyttänyt akupunktiota.
Oikeusministeriön otakantaa.fi-sivustolla 2021 tehty Luonnonlääketieteen keskusliiton tekemä
kyselytutkimus, johon osallistui 6802 suomalaista, löysi että 51% vastanneista raportoivat
käyttäneensä akupunktiota [11]Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry. Otakantaa.fi-kysely 2021. Published 2021. 2022.
https://www.lkl.fi/lkl-ry/otakantaa-fi-kysely-2021/. Vuonna 2018 ilmestynyt suomalainen tutkimus raportoi, että
tutkimukseen vastanneista akupunktiota käyttäneistä suomalaisesta 71,9% koki, että hoidosta
oli ollut heille apua [12]11. Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen
käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 2020;57(1). doi:10.23990/sa.80288.
Viitteet
| ↑1 | Akupunktion käyttösuositukset terveydenhuollossa |
|---|---|
| ↑2 | Ma Y, Dong M, Zhou K, Mita C, Liu J, Wayne PM. Publication Trends in Acupuncture Research: A 20-Year Bibliometric Analysis Based on PubMed. PLOS ONE. 2016;11(12):e0168123. doi:10.1371/journal.pone.0168123 |
| ↑3, ↑6 | Lu L, Zhang Y, Tang X, et al. Evidence on acupuncture therapies is underused in clinical practice and health policy. BMJ. 2022;376:e067475. doi:10.1136/bmj-2021-067475 |
| ↑4 | MacPherson H, Altman DG, Hammerschlag R, et al. Revised STandards for Reporting Interventions in Clinical Trials of Acupuncture (STRICTA): Extending the CONSORT Statement. PLoS Med. 2010;7(6):e1000261. doi:10.1371/journal.pmed.1000261 |
| ↑5 | McDonald J, Robson S. The Acupuncture Evidence Project- A Comparative Literature Review. Published online 2017. https://www.asacu.org/wp-content/uploads/2017/09/Acupuncture-Evidence-Project-The.pdf |
| ↑7 | Karolinska Institutet. Osher Center for Integrative Medicine. Published 2021. https://ki.se/en/research/oshercenter- for-integrative-medicine-ocim |
| ↑8 | The Arctic University of Norway. Norway’s National Research Center in Complementary and Alternative Medicine. NAFKAM. Published 2021. https://nafkam.no/en/nafkam-english-front-page |
| ↑9 | Kysely vaihtoehtohoidoista lääkäreille 2021, Suomen Lääkäriliitto. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5227/vaihtoehtohoidot_2021_tuloksia_laakarit.pdf |
| ↑10 | Kysely vaihtoehtohoidoista väestölle 2021, Suomen Lääkäriliitto. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5227/vaihtoehtohoidot_2021_tuloksia_vaesto.pdf |
| ↑11 | Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry. Otakantaa.fi-kysely 2021. Published 2021. 2022. https://www.lkl.fi/lkl-ry/otakantaa-fi-kysely-2021/ |
| ↑12 | 11. Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 2020;57(1). doi:10.23990/sa.80288 |