Akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen koulutus Suomessa

Kirjoittanut Taina Alakulppi

Kiinalaisen lääketieteen ja akupunktion laajaa peruskoulutusta on ollut Suomessa jo
vuosikymmeniä. Koulutus on ollut yksityisten koulutuksentarjoajien järjestämää ja sitä on
määrätietoisesti kehitetty ja laajennettu vuosien varrella. Tällä hetkellä alan peruskoulutus on
3–4-vuotista, yleensä osa-aikaisesti suoritettavaa koulutusta. Alan kouluja Suomessa toimii
tällä hetkellä alle kymmenen.

Finnacu Ry on osana alan Eurooppalaista kattojärjestöä, European Traditional Chinese Medicine Association (ETCMA), mikä osaltaan asettaa koulutukselle omat vähimmäisvaatimuksensa. Finnacu Ry:n sekä ETCMA:n hyväksymiä, Suomen laajimpia koulutuksia tarjoavat Kiinalaisen lääketieteen Akatemia pääkaupunkiseudulla sekä Oulun Akukoulu Pohjois-Suomessa. ETCMA:n koulutusvaatimukset edellyttävät vähintään seuraavat sisällöt: 

  • Kiinalaisen lääketieteen opinnot vähintään 60 op (1600 h), mistä vähintään 533 h
  • Kliinistä harjoittelua vähintään 40 op (1200 h), mistä vähintään 400 h valvottua
    kliinistä opetusta.
  • Länsimaisen lääketieteen opintoja Finnacu Ry vaatii 2018 alun jälkeen valmistuneilta opiskelijoilta vähintään 30 op, (900h) joista vähintään 10 op täytyy olla anatomian, fysiologian ja tautiopin aihepiireistä. Tämän vaatimuksen tarkoituksena on lisätä potilasturvallisuutta sekä turvallisen neulatyöskentelyn, että potilaan edelleen ohjaamisen osalta. 

Kiinalaisen lääketieteen koulutus on jo tällä hetkellä suhteellisen laajaa ja sen laatua tarkkaillaan aktiivisesti niin Suomessa kuin myös Euroopan sisällä. Täten opintojen muuntaminen Suomessa ammattikorkeakoulututkinnoksi ei vaatisi suuria muutoksia opetussuunnitelmaan. Ammattikorkeakoulututkinto toisi yhdenvertaisuutta sekä akupunktiohoitajiksi opiskeleville, että akupunktiota käyttäville potilaille. Tämän hetkisen tilanteen vuoksi alaa opiskelevat henkilöt joutuvat maksamaan opintonsa itse. Tämä puolestaan eriarvoistaa heikommassa taloudellisessa asemassa olevia henkilöitä ja opiskelijoita. Ammattikorkeatutkinto myös edistäisi alan integraatiota terveydenhuollon piiriin, turvaisi potilasta sekä edistäisi potilaan hoidon valinnanvapautta, jolloin potilas voisi saada hoidosta Kela-korvausta ja akupunktiohoito olisi arvonlisäverotonta.

Tällä hetkellä myös alan työtä tekevät akupunkturistit ovat eriarvoisessa asemassa muiden, hyvinkin vajavaisella ja lyhyellä koulutuksella akupunktioita tekevien fysioterapeuttien, kätilöiden ja lääkärien kanssa. Näiden ammattiryhmien akupunktiokoulutus voi koostua lyhimmillääl viikonlopun aikana suoritettavista kursseista, mikä on ajoittain aiheuttanut potilasturvallisuushaasteita. Esimerkiksi ilmarintatapauksia on ilmennyt pääasiallisesti näiden ammattiryhmien aiheuttamana. Onkin huomioitavaa, että akupunktio on invasiivinen toimenpide, eikä muu sosiaali- ja terveysalan tutkinto tuo pätevyyttä akupunktion tekemiseen lyhytkoulutuksen kautta.

Akupunktiohoitajan ammattikorkeakoulututkinnon hyötyjä tiivistettynä:

  • Potilasturvallisuus kasvaa kun kaikki akupunktiota tekevät ovat asianmukaisesti
    koulutettuja.
  • Potilaiden mahdollisuus käyttää akupunktiota kasvaa, kun hoidosta saa Kela-korvauksen ja
    se on arvonlisäverotonta
  • Opiskelijoiden yhdenvertaisuus kasvaa, kun alaa pystyy opiskelemaan myös vähävaraisena
  • Alan ammattitaidon taso nousee, kun kilpailu opiskelijapaikoista kasvaa
  • Alan työpaikkoja syntyy sairaaloihin, terveyskeskuksiin, kuntoutuslaitoksiin,
    lääkäriasemille ja vanhustenhoitoon
  • Terveydenhoidon kapasiteettiongelmat pienenevät, kun alalle tulee lisää hoitoalan
    ammattilaisia
  • Terveydenhuollon resurssit riittävät paremmin sairaanhoitoon, kun akupunktiota käytetään
    myös ennaltaehkäisevään hoitoon sekä kuntoutukseen
  • Alan tutkimus Suomessa kasvaa kun akupunktio muuttuu viralliseksi hoitomuodoksi

Akupunktiohoitajan tutkinnon mahdollisia haasteita tiivistettynä:

  • Yksityiset koulutuksentarjoajat mahdollisesti joutuvat muuttamaan liiketoimintaansa
  • Tämän hetkisten ammatinharjoittajien asemaa täytyy tarkastella ja pitää huoli, että he
    voivat myös jatkaa ammatissaan
  • Ammatinharjoittajille tarvitaan mahdollisesti lisäkouluttautumista
  • Akupunktion harjoittamisessa on eri koulukuntia, perustutkinto tulee olla neutraali ja erikoistuminen tapahtuu jatkokouluttautumisena

Akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen koulutus kansainvälisesti

Kiinalaisen lääketieteen koulutus on monissa maissa yliopistotasoinen ja verrastettavissa muihin sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Saksassa alan pätevyys suoritetaan osana Heilpraktiker-tutkintoa, Isossa-Britanniassa alaa voi opiskella maisterin tutkintoon saakka yliopistossa ja Portugalissa alan tutkinto on virallinen ammattikorkeakoulututkinto (yksittäisten Euroopan eri maiden koulutuksesta ja säätelystä löytää helposti lisätietoa maittain täältä).

Pohjoismaista Norjassa alan tutkinto on kandidaatti-tasoinen. Tanska ja Ruotsi pyrkivät Suomen FinnAcu Ry:n tavoin edistämään koulutustavoitteitaan korkeakoulupohjaiseksi. Pohjoismaiset alan yhdistykset tekevät läheistä yhteistyötä tavoitteiden edistämiseksi, mikä helpottaisi myös pohjoismaista alan työntekijöiden liikkuvuutta.

Euroopan rajojen ulkopuolella akupunktiolla on virallinen tutkinto muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa ja Koreassa.