Ravinto

ruokaRuoalla parantamisella on Kiinassa ikivanhat perinteet. Kiinalainen ravintoterapia perustuu samoille näkemyksille kuin yrttilääkintä tai akupunktuuri. Se määrittelee ruoka-aineiden lääkinnälliset ominaisuudet yhtä tarkkaan kuin yrttilääkintä määrittelee yrttien ominaisuudet. Yrttilääkinnällä ja ravintoterapialla onkin yhteiset juuret. Edelleenkin yrttilääkinnässä käytetään monia tavallisia ruoka-aineita ja toisaalta monia ruoka-aineita käytetään lääkkeinä.

Ravintoterapia on olennainen osa perinteisen kiinalaisen lääketieteen hoitokokonaisuutta. Diagnoosia tehdessä kartoitetaan potilaan suosima ruokavalio, johon tarvittaessa tehdään muutoksia. Potilaalla itsellään on vastuu omasta terveydestään ja oma osuutensa hoidon toteuttamisessa. Ruokavalion ja elämäntapojen muutokset ovat usein aiheellisia sairauden syyn hoidossa.

Jokaisella ruoka-aineella on tietty energeettinen ominaisuus eli vaikutus elimistöön. Ne voivat olla joko kylmiä, viileitä, neutraaleja, lämpimiä tai kuumia. Liiallinen kuumien (esim. chili, alkoholi, lampaan tai härän liha) tai kylmien (esim. trooppiset hedelmät, salaatit, jäätelö ja jäiset juomat) ruoka-aineiden suosiminen voi johtaa Yin ja Yang -energioiden epätasapainoon ja täten olla syynä (tai osallisena) sairauden syntyyn. Viiden elementin teorian mukaan jokaiselle sisäelimelle kuuluu tietty maku; Maksalle hapan, Sydämelle karvas, Pernalle makea, Keuhkoille kirpeä ja Munuaisille suolainen. Makujen tasapaino ruokavaliossa tukee sisäelinten toimintaa; se myös stimuloi ruokahalua ja edistää ruoansulatusta. Ihanteellinen ateria koostuu siis viidestä eri mausta. Liiallinen kiintyminen yhteen makuun heikentää sille kuuluvan sisäelimen toimintaa ja tämä puolestaan vaikuttaa haitallisesti koko elimistöön.

Ruokavalioterapiassa otetaan myös huomioon vuodenajat ja ilmasto, esim. syksyllä ja talvella on hyvä syödä lämmittäviä patoja ja keittoja. Kesäiseen aikaan helteellä voi syödä enemmän viilentäviä ruoka-aineita kuten salaattia, tuoreita marjoja tai hedelmiä. Kiinassa ruoka on perinteisesti kasvisvoittoista, perusaineinaan viljatuotteet ja pavut, sekä vihannekset. Liha, kala ja munat ovat vain ”mauste”.

Erilaiset ruoan kypsentämistavat vaikuttavat myös elimistöä lämmittäen tai viilentäen; grillaus on kuumentava, uunissa kypsentäminen on lämmittävä ja ruoan höyrytys on neutraali. On siis tärkeää huomioida millaista ravintoa saamme täällä kylmässä pohjoisessa ja miten valmistamme ruoan ravinnoksi, jotta se suojaisi meitä kylmältä.

Syömisellä on myös suuri merkitys ruoansulatukselle. Ruokailun tulisi tapahtua säännöllisin väliajoin, rauhallisessa ympäristössä ja hyvällä mielellä.